Viime tekstin jälkeen on tapahtunut paljon. Opinnäytetyö on saatu valmiiksi ja koin sen aikana valtavaa ammatillista kasvua. Aiheenamme oli isäneuvolakäynnin suunnittelu ja toteutus Ylöjärven neuvolalle. Oli hieno palata eri roolissa neuvolaan. Oli jotenkin paljon helpompi toimia terveydenhoitajana, kun rooli ei ollut opiskelija. Isäneuvolakäyntien pitäminen tuntui luontevalta.
Alkutalvesta vuorossa oli koulutereyden harjoittelu, jonka jälkeen aikuisen ja ikääntyvän terveydenhoitotyön harjoittelu. Kouluterveyden harjoittelu oli monipuolinen, erityisesti kolmen koulun kombinaation vuoksi. Koen että olen aina tullut lasten ja nuorten kanssa toimeen, joten lähtökohta oli hyvä. Kouluterveydenhuolto tuntui mielenkiintoiselta. Pidin siitä, että tehdään yhteistyötä koko koulun kanssa. Jälkikäteen mietittynä, en näkisi syytä miksi en voisi koulussa työskennellä. En kuitenkaan koe mitään suurta paloa kouluterveyttä kohtaan.
Toinen harjoittelupaikka oli terveysasema. Sairaanhoitajan vastaanotto ei tuntunut erityisen kiinnostavalta, mutta huippu ohjaaja teki harjoittelusta mukavan. Harjoittelusta jäi erittäin hyvä mieli. Sain kerrata sairaanhoidollisia, kliinisiä taitoja, jota tarvitsee monella osa-alueella.
Keväällä on luvassa työterveysharjoittelu, sekä syventävä harjoittelu. Työterveys tuntuu teoriassa erittäin mielenkiintoiselta, joten sitä odotan innolla ja toivon siellä viihtyväni. Syventävän harjoittelun teen lastensuojelyksikköön, sillä se ala on ollut erittäin mieleinen.
Olen onnellisessa asemassa, että olen löytänyt jo erittäin monta osa-aluetta, jossa voisin kuvitella työskenteleväni.
Viimeisen vuoden aikana koen ammatti-identiteettini kasvaneen huimasti. Syksystä talveen pidetty ryhmänohajus, vahvisti tunnetta, että osaan, tiedän ja pystyn tähän.
Kommentit
Lähetä kommentti